26. marraskuuta 2025
Kirjoittaja: Anna Koskinen
Vetovoiman laki perustuu ajatukseen, että vedämme puoleemme kaikkea sitä, mitä ajattelemme ja tunnemme
Hyvinvointi ei ole pelkkää hyvää fyysistä kuntoa, vaan kokonaisuus, johon kuuluvat myös tunteet, ihmissuhteet ja oma seksuaalisuus. Tässä tekstissä pohdimme, mitä hyvinvointi tarkoittaa arjen tasolla: miten kuormitus, stressi ja yksinäisyys vaikuttavat jaksamiseen, ja miksi palautuminen ja lempeä itsetuntemus ovat niin olennaisia. Käsittelemme myös sitä, miten omien rajojen kuunteleminen ja omien tarpeiden sanoittaminen tukevat mielen tasapainoa. Lisäksi tarkastelemme, milloin oma olo kannattaa ottaa puheeksi ammattilaisen tai luotettavan keskustelukumppanin kanssa, ja miksi avoin, turvallinen puhetilanne voi helpottaa oloa, varsinkin silloin, kun vaikeista tunteista ei uskalla puhua lähipiirille.
Hyvinvointi on laaja käsite, joka kattaa fyysisen terveyden, psyykkisen jaksamisen, sosiaaliset suhteet ja kokemuksen elämän merkityksellisyydestä. Usein ajatellaan, että tärkeintä on hyvä kunto tai terveelliset elämäntavat, mutta todellinen hyvinvointi syntyy siitä, miten nämä osa-alueet ovat keskenään tasapainossa. Ihminen voi esimerkiksi syödä terveellisesti ja liikkua paljon, mutta jos uni on heikkoa, mieli kuormittunut tai läheisyys puuttuu, kokonaishyvinvointi kärsii. Hyvinvointi ei myöskään ole pysyvä tila, vaan aaltoileva prosessi: välillä jaksaa paremmin, välillä tunnistaa tarvitsevansa enemmän lepoa, tukea tai omaa aikaa. Arjen tasolla hyvinvointi näkyy siinä, jaksaako hoitaa velvollisuutensa, tunteeko olonsa suurimman osan ajasta turvalliseksi ja hyväksytyksi sekä pystyykö myös nauttimaan pienistä hetkistä, ei vain suoriutumaan. Myös oma seksuaalisuus, kosketuksen tarve ja läheisyys ovat osa kokonaisuutta, vaikka niistä ei aina puhuta samalla luontevuudella kuin ravinnosta tai liikunnasta.
Monelle hyvinvointi alkaa siitä, että saa vihdoin sanoa ääneen sen, miltä oikeasti tuntuu. Kaikilla ei ole lähipiirissä ihmistä, jolle voisi puhua yksinäisyydestä, halun puutteesta, jännityksestä tai fantasioista ilman pelkoa arvostelusta. Luottamuksellinen puhelu tarjoaa mahdollisuuden purkaa mieltä ja jäsennellä omaa arkea rauhassa. Keskustelukumppani voi kysyä lempeitä tarkentavia kysymyksiä ja auttaa hahmottamaan, mistä kuormitus syntyy ja millaiset hetket tuovat iloa. Samalla voi tutkia oman kehon ja tunteiden tarpeita: kuinka paljon kaipaat kosketusta, milloin kaipaat lepoa ja missä kohdin olisi tärkeää sanoa ”ei”. Luottamuksellinen puheyhteys antaa vapauden puhua myös esimerkiksi seksuaalisesta hyvinvoinnista, siitä, mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei, ilman, että täytyy näyttää itseään tai selitellä taustaansa. Tavoitteena ei ole suorittaa, vaan löytää pieniä oivalluksia, jotka lisäävät keveyttä ja omaa itsekunnioitusta arjen keskellä. Kun tietää, että voi koska tahansa tarttua luuriin ja puhua luotettavalle ihmiselle, oma hyvinvointi ei jää vain satunnaisten lomapäivien varaan, vaan saa arkeen toistuvaa tukea ja tilaa hengittää.
Paina 1, niin yhdistämme ensimmäiselle vapaalle henkilölle. Paina 2 kuunnellaksesi esityksiä. 2,98 €/min + mpm
Tutkimuksissa korostuu yhä uudelleen sama ilmiö: stressi ei ole pelkästään mielentila, vaan fysiologinen kuormitustila, joka vaikuttaa uneen, kehoon ja mielialaan. Hyvinvointi heikkenee, jos stressi pitkittyy eikä palautumiselle jää tilaa. Palautuminen ei tarkoita vain nukkumista, vaan myös hetkiä, jolloin saa olla oma itsensä ilman rooleja ja velvollisuuksia. Joillekin se on liikuntaa, toisille hiljaisuutta, musiikkia tai turvallista juttuseuraa. Myös seksuaaliset tarpeet voivat muuttua stressin myötä ja halu voi vähentyä tai toisaalta tarve läheisyyteen kasvaa. Tärkeää on tunnistaa, mitä oma keho ja mieli yrittävät kertoa. Kun ihminen kokee tulevansa kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään, stressitasot voivat laskea ja hengitys helpottua. Siksi arjen pienet hengähdystauot, myötätuntoinen sisäinen puhe ja mahdollisuus puhua luotettavan ihmisen kanssa ovat olennainen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, ei pelkkä lisäbonus kiireisen kalenterin kylkeen. Nykykäsityksen mukaan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kuormittavat jaksot vuorottelevat palauttavien, joustavien jaksojen kanssa eikä elämä ole pelkkää suoritusta.
Itseymmärrys on olennainen osa hyvinvointia, mutta siitä puhuminen voi tuntua vaikealta. Moni pohtii, onko oma halu ”normaalia”, saako tietynlaisia fantasioita olla tai miksi keho reagoi tietyllä tavalla. Luottamuksellinen keskustelu tarjoaa tilan, jossa näitä kysymyksiä voi tutkia rauhassa ilman, että kukaan katsoo tai kiirehtii. Keskustelukumppani voi auttaa sanoittamaan toiveita, rajoja ja pelkoja niin, että ne muuttuvat selkeämmiksi myös omassa mielessä. Tämä voi tuoda helpotusta tilanteisiin, joissa on ollut vaikea puhua omasta nautinnosta kumppanille tai joissa menneet kokemukset vaikuttavat tähän hetkeen. Tavoitteena ei ole määritellä, millainen seksuaalisuus ”pitäisi” olla, vaan vahvistaa tunnetta, että oma keho ja mieli ovat arvokkaita juuri sellaisina kuin ne ovat. Kun ihminen saa luvan kuunnella itseään, turvallinen nautinto ja levollinen läsnäolo voivat alkaa palautua osaksi arkea. Turvallinen keskustelu voi olla ensimmäinen askel kohti lempeämpää suhdetta omaan seksuaalisuuteen ja sitä kautta koko hyvinvointi alkaa hiljalleen vahvistua myös arjen pienissä valinnoissa.
Hyvinvointi kytkeytyy vahvasti siihen, kuinka hyvin ihminen tunnistaa ja suojaa omat rajansa. Rajat eivät ole itsekkyyttä, vaan kehon ja mielen luonnollinen suojamekanismi: niiden avulla tiedämme, milloin jokin tuntuu oikealta ja milloin olemme ylittämässä oman jaksamisen tai mukavuuden rajan. Moni huomaa uupuvansa, kun sanoo liian usein ”kyllä”, vaikka haluaisi kieltäytyä. Toiset taas huomaavat, etteivät uskalla pyytää läheisyyttä tai tukea, vaikka kaipaavat sitä syvästi. Omien tarpeiden kuunteleminen alkaa pienistä havainnoista: miten kehoni reagoi, kun jokin tilanne tulee vastaan, milloin olen levollinen ja milloin jännittynyt. Kun ihminen oppii sanomaan lempeästi ”tämä tuntuu hyvältä” ja ”tästä en pidä”, hän suojaa omaa hyvinvointiaan paremmin. Terveet rajat eivät sulje muita ulos, vaan tekevät kohtaamisesta turvallisempaa myös läheisyydessä. Rajojen tunnistaminen on opittavissa oleva taito, eikä kukaan ole siinä täydellinen. Monet kokevat helpotusta jo siitä, että ymmärtävät olevansa oikeutettuja suojelemaan omaa tilaansa ja hyvinvointiaan, vaikka ympäristö olisi tottunut toisenlaiseen rooliin.
Monelle keskustelut ovat mahdollisuus harjoitella rajojen asettamista ja omien tarpeiden sanoittamista. Kun keskustelukumppani on tottunut kuuntelemaan ja kunnioittamaan toiveita, on helpompi opetella sanomaan, mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei. Tämä voi vahvistaa hyvinvointia myös muualla elämässä, sillä sama taito siirtyy ihmissuhteisiin, työhön ja arjen valintoihin. Puhelun anonymiteetti tarjoaa suojan, jossa häpeän taakka usein kevenee: voi testata, miltä tuntuu kertoa mieltymyksistään tai epävarmuuksistaan ja huomata, ettei niitä torjuta. Samalla saa muistutuksen siitä, ettei oman tahdon tai arkuuden kanssa ole yksin. Parhaimmillaan kohtaaminen linjan toisessa päässä voi olla voimaannuttava, sillä kokemus siitä, että omat tunteet, toiveet ja rajat ovat tärkeitä ja tulevat aidosti kuulluiksi on merkityksellistä. Kun huomaa, että omat sanat vaikuttavat siihen, miten tilanne etenee, itsearvostus kasvaa ja on helpompi tehdä myös muita hyvinvointi tukevia päätöksiä, kuten huolehtia unesta, levosta ja omista ihmissuhteista.
Hyvinvointi koostuu fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja usein myös henkisestä ulottuvuudesta. Uni, ravinto, liike, ihmissuhteet ja mielekäs tekeminen vaikuttavat kaikki kokonaisuuteen.
Voiko lyhytkin rentoutushetki auttaa jaksamiseen?Kyllä. Lyhyetkin hengitys- tai rentoutustauot voivat laskea kuormitusta, helpottaa keskittymistä ja tukea palautumista, vaikka ne eivät korvaa pidempää lepoa tai rakenteellisia muutoksia arjessa.
Miten stressi ja hyvinvointi liittyvät toisiinsa?Pitkittynyt stressi heikentää usein unta, mielialaa ja kehon vastustuskykyä. Sopiva kuormitus voi tuntua myönteisenä haasteena, mutta palautumisen puute kuluttaa voimavaroja ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä.
Riittääkö vain liikunta hyvinvoinnin parantamiseen?Liikunta tukee vahvasti hyvinvointia, mutta ei yksinään ratkaise kaikkea. Myös uni, ravinto, ihmissuhteet ja psyykkinen tasapaino vaikuttavat. Usein pienet muutokset monella osa-alueella ovat tehokkaita.
Onko mielen hyvinvointi osa terveyttä?Kyllä. Mielen hyvinvointi on olennainen osa terveyttä. Tunteiden käsittely, itsemyötätunto ja tarvittaessa ammattiapu ovat yhtä tärkeitä kuin fyysinen hoito. Nämä vaikuttavat usein toisiinsa molempiin suuntiin.
Milloin kannattaa hakea apua jaksamiseen?Apua on hyvä hakea, jos uupumus, ahdistuneisuus, univaikeudet tai toivottomuus pitkittyvät tai vaikeuttavat arkea. Varhainen tuki ammattilaiselta tai luotettavalta taholta helpottaa usein toipumista.
Täältä löydät lukemisen arvoisia artikkeleita, jotka auttavat sinua löytämään oman polkusi elämässä. Tarjoamme jatkuvasti uusia ja mielenkiintoisia artikkeleita, jotka voivat inspiroida sinua. Tule mukaan oppimaan ja kehittymään henkisesti
Blogikirjoituksista löydät ajatuksia herättäviä tekstejä, jotka voivat auttaa sinua ymmärtämään itseäsi paremmin ja kulkemaan kohti tasapainoisempaa elämää. Inspiroidu ja anna uusien oivallusten johdattaa sinua eteenpäin
